首先，想向金智星，金娟秀与黄嘉荣说：
希望你们一切都好，谢谢你们的热情。在韩国风景优美，人很友好，不过，最开心的是能再次和你们见面。金智星要加油啊，你喜欢的女孩一定也喜欢你，嘻嘻。。。
其次，对所有看不懂芬兰语的人道歉。我用芬兰语写这篇文章是因为有很多亲戚和芬兰朋友问我“你们做了些什么，好玩吗！？”之类的事。烦（开玩笑。。。那。。。不是开玩笑，咔咔。。。）这就是让他们都知道我们做了些什么的旅行记录！
照片比较多所以虽然看不懂还是能看到我们做了些什么。
那么，开始吧！
No niin… Aloin kirjoittamaan tätä junassa matkalla kotikylään, 29.6. ja nyt se sitten on valmis.
Oltiin siis 20-27. päivä kesäkuuta Koreassa lomalla. Alun perin oli tarkoitus, että vain isä ja minä mentäisiin, mutta loppujen lopuksi myös yksi isän kavereista tuli kuokkimaan (omin sanoinensa) matkaamme.
19. kesäkuuta
Lentokoneen lähtöpäivä. Heräsin 2:lta yöllä ja olin aivan järkyttävän väsynyt. Ajattelin, että eihän tässä mitään kun nukun varmasti koneessa… Eipä siitä mitään tullut kuten kuvasta näkyy. Olin samannäköinen melkein kokoajan kun Koreassa oltiin.
20. kesäkuuta
Lentokone saapui Seouliin ja kaverini David (korealainen nimi: 지성, kiinalainen: 金智星) tuli meitä vastaan.
Koko viikoksi oli luvattu sadetta ja koko päivän satoikin. Olin vieläkin väsyneempi kuin mitä aikaisemmin, mutta silti lähdettiin kaupungille pyörimään. Vietiin tavarat hotelliin. Meillä ei ollut mitään suunnitelmaa loma-ajalle jota David ja kaikki muutkin ihmiset ihmettelivät kovasti. Illalla tavattiin aterian merkeissä Davidin kaveri, joka oli juuri käynyt Jejun saarella, ja johon meidänkin oli tarkoitus mennä käymään.
Illalla menin nukkumaan Davidin luokse ja sammuinkin sänkyyn oikeastaan mitään sanomatta. Tuossa vaiheessa oli tullut valvottua jo 2 päivää putkeen.
21. kesäkuuta
Tänään ei ollut mitään erikoista tekemistä. Davidin piti mennä kirkkoon, mutta lähti meitä kuitenkin saattamaan kaupungille vähäksi aikaa. Käytiin syömässä jonka jälkeen David lähti kirkkoon ja me jatkoimme Seoul Toweriin.
Ei pilven hattaraakaan taivaalla. Säätiedotus olikin aivan väärässä siitä, että koko viikon sataisi. Aurinko porotti täydellä teholla, josta on todisteena niskani kesivä iho…
Tornin jälkeen ei oikeastaan tehty mitään erikoista. Lähdettiin takaisin hotellille ja painuttiin pehkuihin.
22. kesäkuuta
Seuraavat kaverit tavattiin tänään. Edellisenä päivänä olimme sopineet, että tapaamme COEXissa ( joka on suuri, maanalainen ostoskeskus) kello 14:00, josta sitten jatkamme matkaa korealaiseen palatsiin katselukierrokselle. Saavuimme paikalle jo ennen kahtatoista ja etsimme siskolleni uuden kameran.
Kim Yeon Soo tai 김연수 tai 金娟秀. Fudanin aikainen luokkatoveri.
Tapasimme ja lähdimme sitten yhdessä metrolla tapaamaan toista kaveriani palatsilla. Palatsilla olikin sattumoisin menossa jokin näytös (josta ei kukaan ollut aivan selvillä, että mitä siellä tapahtui).
Gayoung tai 가영 tai 黄嘉荣. Toinen Fudanin aikainen luokkatoveri.
Palatsissa pyörittiin ympäriinsä ja juteltiin niitä näitä.
Palatsin jälkeen jatkettiin läheiselle ostosalueelle Insadongiin jossa myös juotiin korealaista teetä; makeaa kuin mikä ja seassa riisiä. Pitänee selvittää mikä sen nimi taas olikaan, muistaakseni hakka(?) tms. Muut, paitsi minä, joivat viinirypäleistä tehtyä teetä.
Tämän jälkeen sitten syötiin ja Gayoung lähti kotiin. Yeon Soo saattoi meidät hotellille ja auttoi meitä varaamaan sen vielä torstai-perjantai yöksi jolloin tulisimme takaisin Jejulta. David oli aikaisemmin auttanut meitä varaamaan lentoliput ja hotellin Jejulle.
23. kesäkuuta
Herättiin aamulla kello 6 ja lähdettiin edellisenä päivänä löydetyllä lentokentälle suoraan kulkevalla bussilla matkaan. Kentälle saavuttiin hyvissä ajoin (eli aivan liian aikaisin) ja haettiin liput Jeju Airista. Tämän jälkeen jäi aikaa vaikka kuinka odotella lentokonetta.
Koneeseen pääsyn jälkeen kaikki olivat jo niin väsyneitä, että sammuimme kaikki lyhyen, tunnin pituisen lennon ajaksi.
Perille päästyämme kysyimme heti mahdollisuutta vuokrata taksi. Davidin ystävä oli kertonut, että sellainen olisi mahdollista, koska emme voi autolla tahi moottoripyörillä ajaa Koreassa.
Päivän ajaksi taksin vuokraus maksoi 120000 joka oli melko kallista, mutta koska taksikuski osasi englantia jotenkuten ja kykeni tilaamaan meille ruokaa ja esittelemään paikkoja niin luulisin, että oli kuitenkin sen arvoista… Myöhemmin tuli hiukan huono kokemus siitä kun taksikuski ei osannut englantia tai sitten vain halusi muuten vain kusettaa.
Yleensä taksien/bussien kanssa ei tullut ongelmia.
Kun taksi oli vuokrattu niin lähdettiin heti matkaan ja Davidin ystävän neuvomiin paikkoihin. Ensimmäisenä pysäkkinä aivan saaren itälaidalla sijaitseva saari joka oli muodostunut sekin tulivuoren purkauksen johdosta.
Paikan päällä syötiin Jeju saaren erikoisruokaa: kalaa. Sen jälkeen lähdettiin vuorikiipeilemään.
Saari oli nimeltään Seongsan Ilchulbong.Tuon jälkeen lähdettiin tutkimaan Manjanggulin laavaluolia.
Vuorelta maan uumeniin. Sitten lähdettiin biitsille. Paikalla ei ollut pukukoppeja joten isä meni uimaan kalsareissaan. Eipä siellä viihdytty kuin pari kymmentä minuuttia.
Sitten hotelliin ja odottamaan seuraavaa aamua. Mainittavaa on, että taisi olla melkein ainoa kerta kun söin jotain länsimaalaista koko matkan aikana: hotellissa oli nimittäin länsimaalainen ravintola johon menimme syömään iltapalaa…
24. kesäkuuta
Tänään päätettiin lähteä etelä rannikolle jossa oli tarkoitus käydä sukellusvene matkalla. Alunperin tarkoitus oli mennä sinne bussilla, mutta kun bussipysäkki löytyi ja bussi saapui se oli niin täynnä, että vain 2 ihmistä pääsi enää sisään. Onneksi paikalla oli eräs korealainen tyttö, joka oli menossa samaan paikkaan ja viittoi meille sitten, että haluatteko ottaa saman taksin.
Kiitos siitä. Harmi ettei tullut otettua kuvaa jonka voisi tänne laittaa. Hän ei puhunut englantia juuri ollenkaan joten matkasta tuli vähän hiljainen.
Taksi pysähtyi jonkinnäköisen esittelyhallin lähelle ja tyttö poistui maksaen koko matkan itsekseen (eipä sitä älytty ennen kuin hän oli jo pois juossut ja taksi kuski hoki vain “OK! OK!” kun rahaa tarjottiin ja huitoi käsiään).
Päätimme sitten kävellä vähän aikaa siinä hallin lähistöllä ja katsoa mihin seuraavaksi suunnataan.
Kävelyn päätteeksi sitten otimme taas taksin ja kuski ei tietenkään osannut englantia joten näytimme kartalta mihin mennään. Onneksi hänellä oli myös korean kielinen kartta mukanaan josta hän kykeni itse katsomaan paikan korean kielisen nimen.
Pääsimme sitten sukellusveneelle ja ostimme liput kuskin avulla, 40 000/henkilö eli siis 120 000 yhteensä.
Sukellusveneessä alkoi päätäni särkeä paineen takia ja tuli hiukan huono olo.
Joka tapauksessa kun pääsimme sukellusveneestä pihalle saimme jokainen kuvan, joka oli otettu ennen kuin menimme vehkeeseen sisälle. Omani lahjoitin korealaiselle kaverilleni.
Tuon jälkeen suuntasimme vesiputouksille.
Vesiputousten jälkeen ehdoteltiin vielä menoa nalle-karhu museoon, mutta ei kukaan sille sitten oikein lämmennyt. Takaisin hotellille menimme.
25. kesäkuuta
Tänään lähdettiin kiipeämään vuorelle. Ilkka ei suostunut lähtemään ja menimme sitten isä ja minä kahdestaan.
Ensiksi isä ehdotti bussia, mutta sitten otimme kuitenkin taksin joka oli ehkä virhe… Näytin taksikuskille, että tuonne mennään ja niin lähdettiin.
Vuorelle on 4 tai 5 eri reittiä joista jokainen on eri pituinen ja vaikeuksinen. Ajattelimme ottaa nopeamman reitin, koska illalla kuitenkin piti vielä ehtiä koneeseenkin.
Noh, lähdimme taksilla menemään ja puolessa matkassa huomasimme, että mittari on raksuttanut vähän liian kauan… Taksikuski vei meidät väärälle puolelle vuorta ja kun nostimme äläkän siitä hän vain viittoi surullisen näköisenä vuorelle päin.
Tuon erheen takia tulikin kevyestä 9 kilometrin kävelystä n. 20 kilometrin marssi jonka jälkeen niskani ja isän käsivarret olivat aivan palaneet. Tosin omasta mielestäni reissu oli kuitenkin mukava jälkeenpäin muisteltuna.
Illalla sitten lähdettiin takaisin Seouliin ja painuttiin hotelliin nukkumaan. Isä ja Ilkka kävivät vielä pitsalla, itse en jaksanut eikä huvittanut lähteä ulos enää. Niskaa poltti ja nilkkoja särki.
26. kesäkuuta
Viimeinen todellinen päivä Koreassa.
Kävimme Lotte Worldissa, joka on suuri, osaksi maanalainen huvipuisto. Samat tytöt jotka olivat aikaisemmin olleet mukanamme lähtivät tälläkin kertaa mukaan.
David ei ehtinyt koulultaan mukaamme ja tapasimmekin hänet vasta illalla sen jälkeen kun huvipuisto oli jo sulkeutunut.
Otimme bussin hänen kotiinsa jossa sitten yövyimme koko porukka kovilla, 2 cm paksuilla patjoilla.
27. kesäkuuta
Kotiinlähdön aika.
Davidin äiti vei meidät lentokentälle jossa sitten jätimme hyvästit Korealle ja Davidille ja hänen äidilleen, astuimme koneeseen ja lähdimme takaisin kohti Suomea.
Sellasta.
Haikeita ne hyvästit aina varsinkin kun on hauskaa. Kuulemma ensimmäinen asia mitä siskolle tuli mieleen näistä kuvista oli se, että tartten uusia vaatteita.
